Muut

Kyläpäivät

Joka heinäkuu Siikalatvan kaikilla kylillä pidetään vuosittaiset kyläpäivät. Kyläpäivät alkavat heinäkuun ensimmäinen viikonloppu Kestilästä, jatkuvat siitä Piippolaan, Rantsilaan ja lopuksi vielä Pulkkilaan. Kyläpäivät on oiva aika tavata kouluaikaisia tuttuja, sillä silloin lähes kaikki lomailevat täällä. 

Kesän 2018 pitäjäpäivät:

  • Kestilässä 30.6.

  • Piippolassa 7.7.

  • Rantsilassa 14.7.

  • Pulkkilassa 21.7.

 

Turvesavisauna

Idea saunasta syntyi syksyllä 2003. Akkakerho innostui suunnittelemaan ja rakentamaan saunaa luonnonmukaisista materiaaleista. Saunan seinät tehtiin liukuvalutekniikalla turpeesta, savesta ja oljesta. Kesällä saunan katolla kukkivat niittykukat. Turvesavisauna valmistui kesällä 2005.

Saunan vuokraus: Saunaan sopii kerrallaan noin kahdeksan pyylevää emäntää, pienempipyllyisiä jopa viisitoista. Välillä voit käydä vilvoittelemassa viereisessä lintujärvessä. Saunan pihalla on myös nuotiopaikka, pöytä ja penkit.
Tule saunomaan yksin, perheen tai ystävien kanssa. Saunominen turvesavisaunassa on elämys esimerkiksi synttärisankarille ja polttariporukalle.

Varaukset ja lisätiedot: Katariina Tenhunen, puh. 044 522 5922 tai akkaposti@gmail.com.

Hinnat:

  • yksityiset itse lämmittäen 20 €, valmiiksi lämmitettynä 30 €
  • yhdistykset ja järjestöt 40 € / 50 €
  • yritykset 80 € / 100 €

Saunomisaikaa on 3 tuntia, ohjelmaa ja palveluita voidaan järjestää lisämaksusta.  

Sijainti ja ajo-ohjeet: Turvesavisauna sijaitsee Rantsilassa Kurunnevan lintujärven rannalla. Käänny nelostieltä (E75) Rantsilan keskustaan, aja suoraan keskustan läpi ja Siikajoen sillan jälkeen käänny vasemmalle. Viitassa lukee ”Männistö”. Aja noin 4 km, ja käänny oikealle Kurunnevan tienhaarasta. Tietä ajetaan suoraan n. 4,5 km ja käännytään toisesta Pylsynsaaren tienhaarasta oikealle. Sauna löytyy tien päästä.

Kestilän laskiaishiihdot

Kestilän Kisa-Veikot on vuonna 1936 perustettu urheiluseura.

LUE LISÄÄ

Seuraa oli perustamassa joukko paikkakunnan urheilumiehiä, ehkä voimakkaimmin kauppias Väinö Mannermaa. Väinö Mannermaa lieneekin merkittävin vaikuttaja Kestilän urheiluelämässä kautta aikojen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi seuran perustamiskokouksessa valittiin Martti Suorsa, joka tunnetaan ja muistetaan Kestilässä urheilutoiminnan lisäksi ja ennen kaikkea loistavana runojen kirjoittajana ja esittäjänä. Martti Suorsa kaatui kohta talvisodan alettua ja hänen viimeinen leposija on Kestilän sankarihaudassa.

Peruslajeina Kisa-Veikossa ovat olleet hiihto, yleisurheilu ja pesäpallo, jotka voidaan sanoa olleen seuran lajiohjelmassa koko sen toimintahistorian ajan. Tosin pesäpallon pelaaminen sarjatasolla loppui  kymmenkunta vuotta sitten. Ajallaan myös ampumahiihto ja jääkiekkokin ovat olleet hyvinkin voimakkaasti harrastettuja lajeja.  Voimistelu, nyrkkeily, paini, painonnosto, suunnistus, judo ja jopa mäkihyppykin ovat aikanaan olleet Kisa-Veikkojen lajiohjelmassa.

Seuran historiaan kaikkineen voi tutustua tarkemmin ja laajemmin muutama vuosi sitten julkaistussa Kestilän Kisa-Veikot – pieni virkeä kirjassa.

Perinteiset Kestilän Laskiaishiihdot on Kisa-Veikkojen ja koko Kestilän merkkitapahtuma. Ne ovatkin maailman vanhin yhtäjaksoisesti joka vuosi järjestetty hiihtokilpailu.  Ensimmäiset Laskiaishiihtokilpailut järjestettiin vuonna 1891 Siikajoen jäällä. Norjan Holmenkollen hiihdot ja Oulun Hiihdot-Tervahiihto ovat hieman vanhempia.  Niitä ei kuitenkaan ole järjestetty joka vuosi eli sota-ajat ovat niiden sarjan katkaisseet. Kestilässä on järjestetty Laskiaishiihdot myös sota-aikoina.

Ensimmäiset Laskiaishiihdot vuonna 1891 ja aina vuoteen 1926 saakka kilpailtiin Siikajoen jäällä. Vuonna 1927 maastohiihdon innostuksen myötä Laskiaishiihdotkin siirrettiin maastoon. Kilpailupaikka oli silloin Nuorisoseuran talo ja ladut kiertelivät Maksinselän (nyk. Maksinharjun) maastossa. Monet ”vanhan ajan hiihtäjät” eivät hyväksyneet maastohiihtoa ollenkaan, vaan pitivät jäähiihtoa ainoana oikeana kilpahiihtotapana. Kun mestarihiihtäjä Juho Kinnusen ensimmäisissä maastohiihdoissa laski Maksinselän mäessä päin mäntyä ja tuli verta vuotavana maaliin, uhkasi hän lopettaa koko hullun touhun hiihtää kilpaa metsässä ja vieläpä mäkisessä maastossa.

Vuonna 1968 kilpailupaikka siirtyi Kangasjärvelle, jonne kunta oli ostanut ja siirtänyt hirsirakenteisen talon hiihtomajaksi. Vuonna 1989 kilpailut järjestettiin taas kirkonkylällä, kun Kangasjärven maaston harjut oli otettu ”parempaan käyttöön” eli soranottopaikoiksi. 

Viimeinen kilpailupakan siirto oli vuonna 1997. Maksinharjulle saatiin Kestilän kunnan ja Kisa-Veikkojen yhteistoimin veikkausvoittoavustuksen tukemana uusi upea hiihtomaja ja luonnollisesti Laskiaishiihdot  siirtyivät Maksinharjulle.

Laskiaishiihdot on järjestetty vuoteen 2008 saakka Laskiaistiistaina, paitsi muutaman kerran 1900 luvun alkupuolella Laskiaissunnuntaina.  1920 luvulta lähtien Laskiaistiistaina kaupat sulkivat ovensa klo 12.00. Tämä tapa sai alkunsa, kun kauppiasveljekset Väinö ja Ilmari Mannermaa lähtivät arkipäivänä laskiais-hiihtoja järjestämään, niin mitenpä sitä silloin kauppaa voi auki pitää. Ja kohta myös pankit ja kaikki liikelaitokset sulkivat ovensa samaan aikaan. Myös koulut loppuivat puolelta päivin ja kansa riensi Laskiaishiihtoja seuraamaan. Nykyajan työelämän kiireinen rytmi alkoi vaikuttaa osanottajamääriin ja niinpä vuonna 2008 kilpailut siirrettiin arkipäivältä laskiaissunnuntaille.

Kestilän Lasiaishiihdoilla on hyvinkin mittava tunnettujen huippuhiihtäjien osanottajaluettelo. Pääosin hiihtäjät ovat luonnollisesti olleet lähialueen ja pohjoisen Suomen hiihtäjiä ja seuroista, mutta myös ympäri Suomen ovat Laskiaishiihdot vetäneet kilpahiihtäjiä Kestilään.

Lähimenneisyyden ja nykyajan huipputason hiihtäjistä mainittakoon Juha Mieto, Kari Härkönen, Esko Lähtevänoja, Mika Myllylä, Janne Immonen, Kuisma Taipale, Olli Ohtonen, Tero Similä, Teemu Härkönen, Kusti Kittilä ja naishiihtäjistä Helena Takalo, Tuulikki Pyykkönen, Maija Kukkohovi, Marjo Loukkola, Anne Kyllönen, Kerttu Niskanen.

Kansainvälistä väriä Laskiaishiihtoihin toi v. 1974, vuoden 1972 Sapporon Olympiakisojen viitonen 30- ja 50- kilometrin hiihdossa Länsi-Saksan Valter Demel. Hän sijoittui Kestilässä toiseksi Kuusamon Urpo Kämäräisen jälkeen.

Naisten sarjan voitti puolestaan saman maan arvokisaedustaja Michela Endler.

Ja ennen kaikkea Kisa-Veikkojen suuri kiitos ja kunnia Siikalatvan alueen omille hiihtäjille, niin miehille,  naisille, kuin kaikille nuorillekin, jotka ovat kautta aikojen ottaneet Kestilän Laskiaishiihdot yhdeksi talven merkittäväksi kilpailukseen. 

Laskiaishiihdot on iso tapahtuma pienellä pakkakunnalla ja vaatii seuralta oman ponnistuksensa. Kestilän urheiluväki on hoitanut aina kisat kiitettävästi. Paikalliset yritykset, kuin myöskin naapurikuntien, ovat aina tukeneet kiitettävästi kisoja palkintolahjoituksin. Kestilän Laskiaishiihdot tunnetaankin täällä käyneiden hiihtäjien keskuudessa komeista

Teksti: Erkki Helander 

 

 

Facebook Instagram